MUUTOKSEN TUULIA

Keväällä tuli ”pieni” yllätys joka kohautti varmasti meidän kaikkien elämää. Olemme jollakin muotoa joutuneet muuttamaan toimintamalleja, jotka olimme kokeneet toimiviksi. Nyt on varmasti tullut testattua uusia tyylejä, miten päästä samaan lopputulokseen mutta kuitenkin mahdollisimman mielekkäästi.

Koronan kautta myös omat suunnitelmat menivät uusiksi. Maaliskuun jälkeen en ole paljoakaan jakanut mitään somessa ja halusinkin nyt hieman päivittää tilannetta ja päästää Teidät taas tilanteen tasalle.

 

 

Keväällä jätin yritystoiminnan taustalle ja menin palkkatöihin teollisuuden puolelle. Yhdeltä koulutukseltani olen puuseppä, joten niillä papereilla vielä pääsi vaihtamaan alaa. Reilu viisi kuukautta on hurahtanut nopeasti uudessa työssä sekä uuteen arkeen totuttautumisessa. Työrytmit olivat täysin erilaiset kuin mihin olin tottunut, joten siinä tuli jo ensimmäinen haaste. Kuudeksi tai seitsemäksi töihin herääminen olikin yllättävän hankalaa minulle. Ensimmäiset kolme viikkoa toki olin into pinkeenä, ja tein jopa minitreenejä ennen töihin lähtöä.

 

Sitten alkoikin keho ilmoittelemaan, että kaipaa enemmän lepoa ja palautumista. Mikä oli mielestäni hassua, työni ei kuitenkaan ole ollut fyysisesti raskasta. Pääasiassa tein sisätiloissa istuma tai seisomatyötä ja kahdeksan tunnin työpäivät olivat mielestäni aika passiivisia. Tätä tietysti yritin tasapainottaa vapaa-ajallani liikkumalla ulkona ja tekemällä kotitreenejä.

 

Pidin hyvän huolen myös uniajasta. Olin aikaiseen sängyssä ja en olisi jaksanutkaan ilta yhdeksää pidempään valvoa. Sain aina noin kahdeksan tunnin yöunet, mutta silti loppu viikkoa kohden väsymys vain kasvoi ja herääminen vaikeutui.

 

Ravintopuoli oli tietysti myös mielessäni. Taukoja oli työvuoron aikana kolme, kahvitauko aamulla, lounas päivällä ja kahvitauko vielä iltapäivällä. Valmistin aina eväät mukaan ja rytmitin tauot noin 2,5 tunnin välein. Tuo on hyvä aika antaa ruoansulatukselle rauha käsitellä ravintoa ja juoda silloin vain vettä. Rytmitys siis onnistui mielestäni hyvin, ja se pystyi joustamaan mukavasti myös kolmeen tuntiin. Hankalinta olikin löytää passiiviseen työhön energiaa ylläpitävät kokonaisuudet, jotka eivät olleet liian raskaita/suurenergisia.

 

Alku viikko meni aina aivan loistavasti, mutta loppu viikko olikin hankalampi. Väsymys alkoi jo tuntua ja ruoka tällöin myös maistui suuremmissakin määrissä paremmin. Kulutus oli liian vähäistä energian saantiin nähden, jolloin turvotuskin ilmestyi torstain työpäiviin mukaan. Loppu viikkoa kohden huomioin, että myös paino lisääntyi. Viikonloput kuitenkin sain nukkua ilman herätystä, juuri sen mitä keho kaipasi sekä kerkesin myös virkeyttää aineenvaihdunnan normaaliksi. Viikonloput siis pelastivat tilanteen aina.

 

TÄMÄ ON OLLUT LOISTAVA KOKEMUS JA NYT OLEN SAANUT OMAKOHTAISEN TUNTEMUKSEN tällaisen rytmin tuovista haasteista ja osaan tulevassa sopeutua sekä ymmärtää asiakkaiden sekä ystävien elämäntilanteita paremmin.

 

Näiden reilu viiden kuukauden jälkeen, ymmärrän paljon paremmin, kun työpäivän jälkeen sanotaan, että en vaan jaksa töiden jälkeen. Itse koin että suoraan töistä on parasta hoitaa tarpeelliset menot ja asiat. Kun kotiin pääsee, niin sitä helposti taantuu. Totesin tässä itselleni toimivammaksi tavaksi ottaa kotiutumisen jälkeen päikkärit. Sitten olin kuin uusi ihminen taas, valmiina päivän askareisiin. Tosin pakko sanoa, että alku viikosta tätä ei tarvinnut tehdä, torstai ja perjantai selkeästi huusivat minua viltin alle. 

Olen aina puhunut kolmen asian yhdistämisestä ja miten ne auttavat meitä jaksamaan paremmin arkisten askareiden parissa. Nämä kolme ovat tietysti kuuluisat LEPO, RAVINTO ja LIIKUNTA. Lisäksi sosiaaliset suhteet tuovat lisähyötyä runsaasti myös. Ne ehkä jopa motivoivat meitä näiden kolmen parempaan toteuttamiseen.

 

Kun oppii kuuntelemaan itseään, niin pikku hiljaa sitä alkaa myös ymmärtämään. Ja sen jälkeen myös haluaa arvostaa omaa kehoa ja tehdä parhaansa, jotta se voisi hyvin. Näin ollen kun seuraavaksi kuuntelee, niin hän (kehomme) ilmoittaa vain tyytyväisyydestä ja hyvästä olostaan.

 

Parasta on, että vaikutukset voi tuntea lyhyessäkin ajassa. Esimerkiksi kuten tiedämme, jos syö liian ison annoksen ruokaa, niin alkaa väsyttämään ja vatsassa tuntuu hieman ilkeältä. Jos taas syö sopivan annoksen, energiataso pysyy vireänä ja aivot skarppina. Totesin, että viiden päivän aikana tapahtuu jo ihmeitä, alussa tietysti kantapään kautta oppien.

 

SYKSYN TUULIA

Nyt minulla on loppumassa teollisuuden työt, ja alan pian opiskelemaan. Olen halunnut jo jonkin aikaa syventää osaamistani liikunnan alalla, ja keväällä päätin laittaa hakupaperit eteenpäin. Kesän aikana sain tiedon, että pääsen ammattikorkeakouluun opiskelemaan jalkaterapeutiksi. Nyt innoissani odotan jo opintojen alkua, jotka toteutuvat monimuotokoulutuksena Savonlinnassa.

 

Kolme ja puoli vuotta kestävän koulutuksen taustalla on haluni palvella Teitä vieläkin paremmin sekä ymmärtää meidän kehomme salaisuuksia syvemmin. Minut on alun perin koulutettu liikunnan alalle ajatusmallilla, että kehomme rakentuu askelluksen vaikutuksesta. Ja uskon siihen täysin, sekä olen sitä toteuttanut ohjauksissani jo vuosia. Miten kävelemme ja liikumme, vaikuttaa alhaalta ylöspäin lihaskireyksiin, kehonrakenteeseen, ryhtiin yms. Tämä koulutus on mielestäni siis loistava jatkumo työurallani ja uskon, että tarkka silmäisyyteni saa tässä ansaitsemansa roolin.

 

Minulla on nyt lähi aikoina tarkoitus päivittää instagramin tmi.vilkas sekä facebookin vilkas toimi -sivut. Lupaan pitää Teitä nyt paremmin taas ajan tasalla ja jakaa mahdollisesti myös tarpeellista tietoa eteenpäin näiden väylien kautta.

Keväällä rakensin uuden arjen lähes puoleksi vuodeksi ja nyt pääsen jälleen rakentamaan uudenlaista toimivaa arkea syksyyn sekä pohjaksi seuraaville opintovuosille.

 

Innokasta ja innovatiivista syksyä !

 

Anne 😊